perjantai 15. joulukuuta 2017

Aikuinen nainen mä oon

Lux teki meille jouluyllätyksen, eli tyyppi aloitti ensimmäiset juoksunsa 1v 8pv iässä. Onhan niitä odoteltukin ja musta on tuntunut, että Lux on tehnyt juoksuja jo paljon pidempäänkin. Taisin viimeksi sanoa, kun tyyppi oli 8kk, että jo on ihme jos ei juoksut viikon sisään ala. Eihän ne alkaneetkaan. Tiistaina koirien leikki oli erilaista, ja Linkki kulki nenä kiinni Luxin takamuksessa. Päivemmällä lattialla oli tippa verta.

Ilmoitus kasvattajalle ja tuumaus, että hei, me tullaan kylään ja Lux jää viettämään menkkapäiviään kasvilaan. Starttasin auton keskiviikkona Kouvolaa kohden. Lux ei ihan hirveästi ole viettänyt tunteja autossa, mutta Mikkelin kohdalla oli pakko tarkistaa, että muistinhan ottaa koiran mukaan. Se ei ollut äännähtänytkään koko matkan aikana, eikä tyyppiä näkynyt taustapelistäkään. Kyllähän se oli mukana.

Lux asettui kasvattajan laumaan hyvin ja otti paikan nopeasti kodikseen. Onhan se syntynyt siellä ja elänyt muutenkin elämänsä ensimmäiset kuukaudet. Käytiin iltasella hallilla vielä illasta ja pääsin kokeilemaan hieman erilaista koiraa, mitä kumpikaan omistani on. Tuntui, kuin olisi ohjannut valtamerilaivaa, kun kaveri oli niin iso.

Sain oman koiran kanssa toimimiseen lisää palautetta ja varmuutta. Oikein harmitti jättää Lux juoksuhoitoon, kun olisi nyt intoa treenata. Tietää miten ongelmakohtia lähtee työstämään. Mulla on kyllä vakaana ideana lähteä useammin kasvattajan kanssa treenaamaan, kunhan saadaan muutto pois alta.

Koti on hiljainen yhden koiran kanssa, etenkin, kun koira on huomaamaton Link, joka lojuu vaan jossain. Link etsiskelee Luxia jonkin verran, vaikka mitenkään läheiset välit koirilla ei ole. Onneksi on kuitenkin toinen koira tässä, jotta pääsee edelleen harrastamaan ja nauttimaan koiranomistajan huveista. Helpompaa on myös toteuttaa joulu, uusivuosi ja muutto, kun on vain yksi koira. Joten sinällään Lux ajoitti juoksunsa hyvin.

Kotimatkalla auto kuitenkin päätti hajota, ja olin jumissa mörön takamuksessa melkein kolme tuntia. Kotiin kuitenkin pääsin, erisia on kuitenkin se, millä auto saadaan kotiin. Ei kestänyt Honda tuota reilu 500km ajomatkaa kokonaan.

perjantai 1. joulukuuta 2017

Joulu on jo ovella

Meidän vuosi on ollut blogin ostalta varsin hiljainen, kun ollaan opeteltu kahden koiran ja lapsen yhteiseloa. Vuodenvaihteessa vaihdetaan maisemaa kaupunkiin, ihan Kuopioon. Olen niin iloinen ja odotan uusien harrastusmahdollisuuksien avautumista. Myös isompi asunto on ihan tervetullut vaihtoehto, vaikka kerrostaloelämää ei ole ikävä. Toivotaan, että naapurit olisi kohdallaan!

Lux täyttää kohta vuoden. Se on edelleen hirveän fiksu saksalainen neito. Luxin ongelma treeneissä on ääntely, tai lähinnä piippaus. Se suorittaa nätisti kaiken pyydetyn, mutta äänihaittoja on. Sillä on vaan kivaa!! Kotioloissahan tyyppi on ihan hiljainen ja rehellisesti minulla on hieman sormi suussa tämän ääntelevän yksilön kanssa, koska aiemmat koirani ovat olleet hiljaista sakkia.

Link puolestaan on tehnyt lähinnä sitä samaa ylläpitävää treeniä ja olen haaveillut ilmoittavani sen kokeeseen, koska kisaaminen nyt vaan on kivaa. Ei vain ole sattunut kokeita lähelle, niin on sitten jäänyt ilmoittamatta. Ehkä ensi vuonna, jos saan nieltyä tuon lisenssin. Riippuu pitkälti siitä millaisia treenejä saadaan aikaan alkuvuoden puolella.

Joulukuussa ei tule tapahtumaan enää mitään ihmeellistä, ellemme lähde Luxn kasvattajan luona käymään. Ehkä ensi vuonna paremmalla ajalla, ja enemmillä treenimäärillä. Toivon niin, että päästäisiin johonkin ryhmään treenaamaan ensivuonna. Ehkä tulen listaamaan jotkut tavoitteet, sekä käymään vanhat tavoitteet läpi.
11,5kk



sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Kas kerran torille kävelimme


Luxin paikkamakuuprojekti potkaistiin käyntiin perjantaina ruokakippotreenillä. Siirsin suoraan treenin pihalle, koska koira tietää mitä maahan tarkoittaa. Ensimmäiseksi ongelmaksi löytyi kiihtyminen. Kierrokset nousi tappiin, joten Lux sai tehdä kolme lyhyttä toistoa, jotka kestivät sekunteja. Hain sille rauhaa ja oikeaa mielentilaa. Hiljaisesta, lyhyestä makuusta vapautin sen palkalle. Lux luopui helposti ruuasta ja tarjosi kontaktia, joten niistäkin treeneistä on ollut hyötyä. Paikkistreenejä jatketaan viikolla, kun viikonlopuna haluaa vähän relata ja viettää aikaa perheen kanssa.

Lux ja Linkki ovat kunnostautuneet myös perusasentonaksuttelulla. Luxille haen omatoimisempaa tuloa perusasentoon, jotta saisin käsiapua pois. Linkille taas olen naksutellut kontaktin kestoa. Kotioloissa se onkin ihan pala kakkua, mutta häiriön lisääntyessä Linkki herpautuu nopeammin.

Kävelimme koko konkkaronkan kanssa kylämme torille tekemään häiriötreenit. Linkin häiriöön kuuluivat rullalauteilevat tenavat, koira, sekä ohi menevät autot. Autot unohtuivat nopeasti, mutta koiraa piti hieman kytätä ja lapsetkin olivat jänniä. Linkki ei ole aikoihin treenannut nameilla, joten sen palkan hakeminen oli lähinnä ponnahtelua kainaloon tai sinkoamista eteenpäin ennen kuin bortsu sisäisti palkan tulevan minulta. Naksuttelin sille aika tiheästi hyvästä ja tiiviistä kontaktista, sekä hieman seuruun paikkaa. Tauon jälkeen pohdiskelin liikkeestä maahan menoa, johon on selkeästi tullut epävarmuutta ja/tai vieterille jäämistä. Voi olla, että olen liian monta kertaa palkannut koiran maahanmenosta lentävällä lelulla, että se ennakoi sitä. Tarvii muuttaa siis taktiikkaa tämän kanssa.

Lux puuhasteli häiriössä myös perusasentoja. Palkkailin sitä hyvästä kontaktista ja otettiin hieman seuruutakin mukaan. Luxin treenistä ei mielenpäälle jäänyt oikein mitään. Se teki myös liikkeestä maahanmenon alkeita niin, että peruutin sen edessä ja vahvala vartalo/käsiavulla autoin sen maahan. Ei voi muuta sanoa, kuin pätevä pentu.

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Syksy ♥


Syyskuu on jälleen ollut kuolettavan hiljainen kimppatreenien osalta, joten blogiakaan ei ole hirveän usein tullut availtua. Treenit eivät kuitenkaan ole sammuneet kotona, vaan pentu on etenkin oppinut hirveästi uusia asioita. Allekirjoittanut puolestaan on opetellut uutta arjen hallintaa ja opetellut jopa tykkäämään aamuista, jotka sisältävät yleensä tunnin aamulenkin.

Luxin kanssa on naksuteltu luopumista ruuasta. Se on ahne, eikä aina ajattele täysillä, jos ruokaa on esillä. Nopeasti se kuitenkin hoksasi vaihtaa ruuan tuijottamisen kontaktiin. Tarkoituksenani olisi jalostaa tätä luopumista leluihin (ja laajentaa myös esimerkiksi lentäviin lehtiin, jotka on pennun mielestä parasta ikinä just nyt). Lux ei ole hirveästi treenannut perusasentoa ilman käsiapua, mutta sillä on pieni ajatus siitä, mitä siltä haetaan. Ajattelin ensin hakea kontaktin perusasennossa namiluopumisen kautta ja sen jälkeen kokeilla, josko saksalainen tarjoaisi omaehtoisesti perusasentoa. Siirrytään siis astetta luovempiin vaihtoehtoihin välillä.

Seuruu näyttää kivalta imuttaessa, sekä sen paikka on oikea. Vielä en ole lelua tuonut tähän, mutta ideana olisi opettaa Luxille kainalopalkkaa, sekä saada imutus pois. Osittain myös sen luopumisen kautta. Tyhjentelin taas puhelinta, jos tästä saataisiin videota.

Lux on myös jumpannut kaukoja. Sisällä se vain tarvisi pitävämmän alustain kuin meidän muovimatto, koska koira leviää kuin jokisen eväät konsanaan. Luxin ongelma on ollut malttamattomuus ja olen pidentänyt käskyvälejä ja palkannut sitä asennon pitämisestä. Ahkerasti ollaan otettu seisomista mukaan käskyihin. Maasta se nousee hienosti ja ilmavasti pompun kautta. Toivoisin, että Lux pystyisi pitämään tämän idean kaukoissa. Koska jos se pitää - niin kaukot ovat äärettömän mageat jossain vaiheessa.

Paikkamakuun opettamiseen olen punonut suunnitelmaa, joka olisi tarkoitus laittaa käytäntöön ennen kuin ulkona on liian kylmä makuuttaa koiraa. Samaten ajattelin soveltaa tätä paikkistreeniä Linkille.

Linkin suhteen tarkoituksena olisi päästä videoimaan palkaton seuruu, sillä motivaatiotreenejä on tehty paljon. Haluaisin nähdä missä kohtaa oikeasti mennään. Samalla tahtoisin kokeilla tehdä sen kanssa alokkaan palkattomana lävitse ja mielellään tämäkin videolle. Täytyy vain yrittää löytää mieheltä hieman aikaa, että saisin hänet kuvaamaan. Paikallaan oleva kamera on hieman haastava.

Joka tapauksessa näillä mennään eteenpäin ja nautitaan syksystä. Tuntuu, kuin syksy olisi viileämpi ja kauniimpi näin hieman ylempänä.

Lux 9,5kk, n. 55cm/16,5kg

sunnuntai 27. elokuuta 2017

Hullu mikä hullu


Torstai tuntuu vakiintuneen treenipäiväksi, vaikka koitetaan erikseen sopia milloin mennään. Ajattelin olla sekopäinen ja ottaa mukaan koko lauman mukaanlukien lapsen ja molemmat koirat. Suuruuden hullua ehkä, mutta on niin kiva päästä tekemään sitä omaa juttua, ettei haitannut.

Luxin setti alkoi ohitusharjoituksilla ja pennun mielenkiinto tuntui olevan enemmän maan haistelussa ja muutenkin se oli enemmän tai vähemmän laama-moodilla. Veikkailisin runsaan haistelun ja osittaisen korvattomuuden viittaavan todella vahvasti juoksuihin. Ruualla se teki ihan nättejä perusasentoja, joita pyöriteltiin. Lux kävi myös tutustumassa houkutuksiin, kun kentälle lastattiin kasa leluja ja ruokaa.

Lux opettele myös rauhoittumaan käy siihen -käskyllä, joka meillä on käytössä Linkilläkin. Luu asettautui nätisti viereen rapsuteltavaksi tai nyhti heinikkoa irti. Täysin rento se ei ollut, mutta malttoi maata paikallaan kohtuu rauhassa, ellen itse sotkenut nameja sen kuonon lähelle.

Linkki puolestaan... Se tuli autosta häntä tötteröllä ja hirveän touhukkaana. Focus ei kuitenkaan ollut häiriössä - vaan pieni musta oli ihan tohkeissaan siitä, että hän pääsi vihdoin treenaamaan. Käytiin Linkin kanssa seuruuttamassa houkutukset läpi, sekä esiteltiin meidän työskentelyä muillekin. Koko koira esitti niin ilmavaa ja näyttävää seuruuta ettei tosikaan. Kaiken lisäksi se pääsi esittämään myös "kehä ravia" toisen koiran häiriönä. Lienee sanomattakin selvää, että viimeksi viimevuoden puolella kehässä ollut tarmoa puhkuva koira ei esittänyt parhaimpia liikkeitää, saati seisomista. Linkin vahvuudet oli todellakin tänään seuruussa sekä yllättävää kyllä, siinä rauhoittumisessa.

Kokonaisuutena olin hirveän tyytyväinen molempien koirien setteihin, sillä ne joutuivat myös hengailemaan "turhaan" kentän laidalla, koska en uskaltanut jättää kumpaakin tyyppiä autoon. Mahdottomuus ei ole tälläkään porukalla lähteä tekemään asioita, vaikka voimia se kyllä vei aivan järkyttävästi.

sunnuntai 20. elokuuta 2017

"Näyttelytreenejä" ja merkin kiertoa


Käytiin torstaina toisen kerran kimppatreeneissä Luxin kanssa. Ehkäilin vielä kovin ennen lähtöä, kun koirat olivat olleet aika hyvällä aktivoinnilla päivällä. Päädyin kuitenkin pakkaamaan kojootin ja treenikamat autoon ja hurautin paikalle.

Ensimmäisessä erässä otettiin ringissä pujottelua/paikallaan pysymistä. Lux suoritti paikallaoloja muiden ohittaessa niin perusasennossa istuen, maaten kuin kaukoja tehden. Se ei kertaakaan yrittänyt lähteä moikkaamaan ketään. Omalla pujotteluvuorolla sitä hieman epäilytti viereinen collie ja toisella puolella oleva terieri. Muuten se ohitti nätisti ja teki myös maahanmenoja osana ohittelua. Tehtiin myös ihan kohtaamistreeniä, jossa koirat kohtasivat hallinnassa samalla puolella. Tämäkään ei teettänyt Luxille hirveämpiä vaikeuksia. Yhteensä meitä oli kuusi koirakkoa, joten kohtaamisia ja ohitteluja tuli reippaasti. Tässä välissä Lux pääsi sitten lepäämään.

Toisessa setissä se pääsi häiriökoiraksi ravaamaan collien perään, jolla on tapana vilkuilla takana tulevaa koiraa. Lux ei ole koskaan ravannut kehässä kenenkään kanssa, mutta se meni törkeän hienosti ravia hihna tuntumalla. Vähän se pääsi kiihtymään ja haukahti kerran, mutta muuten ravattiin nätisti kaksi kierrosta. Huvikseni ja esimerkiksi muille seisotinkin Luxin niinkuin saksanpaimenkoiria seisotetaan.

Muuten likka sai hengailla minun kanssani kehässä, kun toimitin kuvaajan virkaa ja kuvailtiin terieriä. Se oli pennulle loistava rauhoittumisharjoitus ja enimmäkseen Lux makoilikin vieressä nätisti tai nyhti apiloita nurmikosta. Sillä ei ollut kiire mihinkään ja tällainen hengailukin tekee nuorelle koiralle äärettömän hyvää.

Lopuksi pyysin vielä treenikaveria ottamaan muutaman kuvan Luxin seuruusta saadakseni hieman käsitystä siitä, millaiselta se näyttää. Puhelin on toistaiseksi niin täynnä kuvia ja kaikkea muuta roinaa ettei sinne videoita mahdu. Lux seurasi hyvin imutettuna, vaikka oli selkeästi väsynyt. Se tekee töitä tosissaan ja tuntuu tosi hyvältä käteen.

Palautteeksi saatiin, että perusasennot ovat hieman vinoja seuruun lopussa, mutta ok alussa. Alussa koira on, mutta se tekee hyvin töitä. Enemmän viettiä hommaan kuulemma pitäisi saada, mutta teknisesti hyvä koira. Olen jättänyt viettitreenaamisen suosiolla hieman syrjempään, koska pentu on vasta pentu ja tahdon, että sen pääkoppa kestää rankemman treenin. Haluan myös, että tekniikka on hyvässä kondiksessa ennen kuin koiraa lähtee nostattamaan enemmän.




Link ja Lux ovat molemmat työskennelleet pihalla merkin kierron parissa, koska en ole saanut itsestäni aikaiseksi rakentaa ruutua.

Linkin ongelmia ovat olleet muunmuassa merkin tunnistaminen (tähän mennessä se on kiertänyt puita, tolppia, isoja kiviä, autoja ja muita kiinteitä ja selkeitä kohteita), joten koira kaahasi ensimmäisenä merkistä ohi. Toinen ongelma Linkillä on ollut, että sen liike pysähtyy, kun merkiltä pitäisi palata tai se tekee valtavan kaarroksen. Lähdin korjaamaan ongelmaa ensin lyhyellä välillä palkaten sen ruualla, kun bortsu ymmärsi ottaa aivonsa kehiin ja silmät. Tiukempaa käännöstä hain toisessa treenissä pallon kanssa. Palkka ei voi olla minulla kädessä, mutta kiertomerkin vieressä se sai aikaan nopean ja tiukan käännöksen. Jopa niin tiukan, että merkki kaatui kerran. Linkki tietää mitä sen pitää tehdä, mutta se ei aina malta ottaa aivojaan mukaan työskentelyyn. Pallon vetovoimalla saatiin muutamia tosi hyviä toistoja pidemmältäkin matkalta niin, että pallo siirrettiin paljon lähemmäs koiran lähtöpistettä.


Lux puolestaan teki ensimmäisiä kertoja merkkejä. Se on aika naminarkomaani ja harvemmin käyttää päätään, jos ruokaa annetaan nenän eteen. Päädyin Luxin kanssa näyttämään kädellä kiertoa minimoiden koiran epäonnistumisen. Irrotin myös sen kuonon kädestäni, jotta aivot ei menisi ruoka-moodiin. Lux teki myös todella näppäriä ja hyviä toistoja onnistuen. Voi olla, että palaan Luxin kanssa tähän vielä naksuttimella, mutta aika sen näyttää. 

lauantai 12. elokuuta 2017

Back in business


Olen tehnyt kovasti töitä, että löytäisin itselleni treeniseuraa. Nyt tämän asian osalta näyttäisi vihreää valoa, kun n. 14km päässä pyörii omatoiminen "näyttelytreenirinki". Oltiinkin siellä visitoimassa ensimmäistä kertaa. Päivän osoittautuessa hirveän lämpimäksi, jätin mielelläni bortsun kotiin ja lähdettiin vain likkojen retkelle.

Menossa oli mukana erilaisia koiria eri roturyhmistä, vaikka saksalaisedustus oli vahvin. Niitä oli peräti kolme paikalla. Oli pientä, isoa, vanhaa ja nuorta. Aina on jännittävää tulla uuteen porukkaan ja vähän fiilistellä millaisia koirakkoja ja ihmisiä oli liikenteessä. Näin ensimmäisellä kertaa tehtiin vähän kaikkea - koirat lähinnä yksitellen "kehässä". Ei karsittu pihalle näitä pk-puolen ihmisiä, vaan heille oli henkilöryhmää ja sitä mitä itse kukin toivoi.

Luxin vuorolla oli makkararinki. Ei-koiraihminen kuvaa tuota pentua nopeasti araksi, vaikka se oikeasti on vain jonkin verran pidättyväinen, eikä sitä liioimmin kiinnosta ihmiset. Haaveilen edelleen salaa hieman hakukoiran urasta, niin Lux sai tehdä makkararinkiä - eli käydä syömässä vain kaikkien luona. Se ei vierastanut, ei aristanut, eikä väistänyt ketään. Rauhallisesti se kulki rapsuteltavana ja söi ruuat, muttei härveltänyt sen enempää. Olin ihan häkeltynyt siitä, miten rauhallisesti se otti tilanteen.

Poistuin seuraavan koiran tieltä hieman kauemmas tekemään omia juttuja. Luxille isompi häiriö oli pidempi nurmikenttä kuin ihmiset ja koirat, joita se ei juurikaan ole nähnyt. Seuruuttelin pentua vaihtelevalla vauhdilla, käännöksillä ja askelsiirtymillä imuttaessa ja irrottelin kättä välillä. Sen kanssa pitäisi kohta siirtyä jo pidempää matkaa seuruuttamaan ilman imutusta, koska koiralla on tosi hyvin selvillä mitä siltä haetaan.

Lux teki myös i-m vaihtoja, sekä i-s vaihtoja. Seisomisessa se meinaa vielä liikkua hieman eteenpäin pakostakin, mutta olen palkkaillut sitä pompahtavista ja suoraan jaloilleen jäävistä seisomisista. Lyhkäisen paikkamakuun pentu teki myös itse ja ainoa puuttuminen oli nurmikon haisteluun. Pätevä likka.

Olin ihan fiiliksissä. Lux odotti myös autossa nätisti. Tällä hetkellä meillä on käytössä porrasperä auto, niin takapenkillä hengailu tulee koirille tutuksi. Lux ei kuitenkaan ollut moksiskaan odotteluista ja se ei myöskään huutanut autossa, vaikka muutama muu koira möykkäsikin viereisissä autoissa. Likka myös nukkui automatkat, vaikka se ei hirveästi ole päässyt autoilun makuun. Lux on luultavimmin ollut meillä autossa mukana alta 10 kertaa, mutta se matkustaa kuin kokenut konkari. On jotenkin outoa, kun taustapeilistä ei näy päätä ja korvaparia. Linkki nimittäin ei nuku ikinä autossa, vaikka matkattaisiin kuinka pitkää matkaa tahansa. Koska saattaahan vastaan tulla vaikka auto!!

Fiilikset ensimmäisestä treenistä olivat varsin hyvät. Porukka tuntui mukavalta ja toivottavasti jatkossakin pääsemme mukaan hakemaan häiriköityä treenejä ja ehkä hieman vinkkejäkin, mikäli niitä tuolta tulisi.