sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Kas kerran torille kävelimme


Luxin paikkamakuuprojekti potkaistiin käyntiin perjantaina ruokakippotreenillä. Siirsin suoraan treenin pihalle, koska koira tietää mitä maahan tarkoittaa. Ensimmäiseksi ongelmaksi löytyi kiihtyminen. Kierrokset nousi tappiin, joten Lux sai tehdä kolme lyhyttä toistoa, jotka kestivät sekunteja. Hain sille rauhaa ja oikeaa mielentilaa. Hiljaisesta, lyhyestä makuusta vapautin sen palkalle. Lux luopui helposti ruuasta ja tarjosi kontaktia, joten niistäkin treeneistä on ollut hyötyä. Paikkistreenejä jatketaan viikolla, kun viikonlopuna haluaa vähän relata ja viettää aikaa perheen kanssa.

Lux ja Linkki ovat kunnostautuneet myös perusasentonaksuttelulla. Luxille haen omatoimisempaa tuloa perusasentoon, jotta saisin käsiapua pois. Linkille taas olen naksutellut kontaktin kestoa. Kotioloissa se onkin ihan pala kakkua, mutta häiriön lisääntyessä Linkki herpautuu nopeammin.

Kävelimme koko konkkaronkan kanssa kylämme torille tekemään häiriötreenit. Linkin häiriöön kuuluivat rullalauteilevat tenavat, koira, sekä ohi menevät autot. Autot unohtuivat nopeasti, mutta koiraa piti hieman kytätä ja lapsetkin olivat jänniä. Linkki ei ole aikoihin treenannut nameilla, joten sen palkan hakeminen oli lähinnä ponnahtelua kainaloon tai sinkoamista eteenpäin ennen kuin bortsu sisäisti palkan tulevan minulta. Naksuttelin sille aika tiheästi hyvästä ja tiiviistä kontaktista, sekä hieman seuruun paikkaa. Tauon jälkeen pohdiskelin liikkeestä maahan menoa, johon on selkeästi tullut epävarmuutta ja/tai vieterille jäämistä. Voi olla, että olen liian monta kertaa palkannut koiran maahanmenosta lentävällä lelulla, että se ennakoi sitä. Tarvii muuttaa siis taktiikkaa tämän kanssa.

Lux puuhasteli häiriössä myös perusasentoja. Palkkailin sitä hyvästä kontaktista ja otettiin hieman seuruutakin mukaan. Luxin treenistä ei mielenpäälle jäänyt oikein mitään. Se teki myös liikkeestä maahanmenon alkeita niin, että peruutin sen edessä ja vahvala vartalo/käsiavulla autoin sen maahan. Ei voi muuta sanoa, kuin pätevä pentu.

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Syksy ♥


Syyskuu on jälleen ollut kuolettavan hiljainen kimppatreenien osalta, joten blogiakaan ei ole hirveän usein tullut availtua. Treenit eivät kuitenkaan ole sammuneet kotona, vaan pentu on etenkin oppinut hirveästi uusia asioita. Allekirjoittanut puolestaan on opetellut uutta arjen hallintaa ja opetellut jopa tykkäämään aamuista, jotka sisältävät yleensä tunnin aamulenkin.

Luxin kanssa on naksuteltu luopumista ruuasta. Se on ahne, eikä aina ajattele täysillä, jos ruokaa on esillä. Nopeasti se kuitenkin hoksasi vaihtaa ruuan tuijottamisen kontaktiin. Tarkoituksenani olisi jalostaa tätä luopumista leluihin (ja laajentaa myös esimerkiksi lentäviin lehtiin, jotka on pennun mielestä parasta ikinä just nyt). Lux ei ole hirveästi treenannut perusasentoa ilman käsiapua, mutta sillä on pieni ajatus siitä, mitä siltä haetaan. Ajattelin ensin hakea kontaktin perusasennossa namiluopumisen kautta ja sen jälkeen kokeilla, josko saksalainen tarjoaisi omaehtoisesti perusasentoa. Siirrytään siis astetta luovempiin vaihtoehtoihin välillä.

Seuruu näyttää kivalta imuttaessa, sekä sen paikka on oikea. Vielä en ole lelua tuonut tähän, mutta ideana olisi opettaa Luxille kainalopalkkaa, sekä saada imutus pois. Osittain myös sen luopumisen kautta. Tyhjentelin taas puhelinta, jos tästä saataisiin videota.

Lux on myös jumpannut kaukoja. Sisällä se vain tarvisi pitävämmän alustain kuin meidän muovimatto, koska koira leviää kuin jokisen eväät konsanaan. Luxin ongelma on ollut malttamattomuus ja olen pidentänyt käskyvälejä ja palkannut sitä asennon pitämisestä. Ahkerasti ollaan otettu seisomista mukaan käskyihin. Maasta se nousee hienosti ja ilmavasti pompun kautta. Toivoisin, että Lux pystyisi pitämään tämän idean kaukoissa. Koska jos se pitää - niin kaukot ovat äärettömän mageat jossain vaiheessa.

Paikkamakuun opettamiseen olen punonut suunnitelmaa, joka olisi tarkoitus laittaa käytäntöön ennen kuin ulkona on liian kylmä makuuttaa koiraa. Samaten ajattelin soveltaa tätä paikkistreeniä Linkille.

Linkin suhteen tarkoituksena olisi päästä videoimaan palkaton seuruu, sillä motivaatiotreenejä on tehty paljon. Haluaisin nähdä missä kohtaa oikeasti mennään. Samalla tahtoisin kokeilla tehdä sen kanssa alokkaan palkattomana lävitse ja mielellään tämäkin videolle. Täytyy vain yrittää löytää mieheltä hieman aikaa, että saisin hänet kuvaamaan. Paikallaan oleva kamera on hieman haastava.

Joka tapauksessa näillä mennään eteenpäin ja nautitaan syksystä. Tuntuu, kuin syksy olisi viileämpi ja kauniimpi näin hieman ylempänä.

Lux 9,5kk, n. 55cm/16,5kg

sunnuntai 27. elokuuta 2017

Hullu mikä hullu


Torstai tuntuu vakiintuneen treenipäiväksi, vaikka koitetaan erikseen sopia milloin mennään. Ajattelin olla sekopäinen ja ottaa mukaan koko lauman mukaanlukien lapsen ja molemmat koirat. Suuruuden hullua ehkä, mutta on niin kiva päästä tekemään sitä omaa juttua, ettei haitannut.

Luxin setti alkoi ohitusharjoituksilla ja pennun mielenkiinto tuntui olevan enemmän maan haistelussa ja muutenkin se oli enemmän tai vähemmän laama-moodilla. Veikkailisin runsaan haistelun ja osittaisen korvattomuuden viittaavan todella vahvasti juoksuihin. Ruualla se teki ihan nättejä perusasentoja, joita pyöriteltiin. Lux kävi myös tutustumassa houkutuksiin, kun kentälle lastattiin kasa leluja ja ruokaa.

Lux opettele myös rauhoittumaan käy siihen -käskyllä, joka meillä on käytössä Linkilläkin. Luu asettautui nätisti viereen rapsuteltavaksi tai nyhti heinikkoa irti. Täysin rento se ei ollut, mutta malttoi maata paikallaan kohtuu rauhassa, ellen itse sotkenut nameja sen kuonon lähelle.

Linkki puolestaan... Se tuli autosta häntä tötteröllä ja hirveän touhukkaana. Focus ei kuitenkaan ollut häiriössä - vaan pieni musta oli ihan tohkeissaan siitä, että hän pääsi vihdoin treenaamaan. Käytiin Linkin kanssa seuruuttamassa houkutukset läpi, sekä esiteltiin meidän työskentelyä muillekin. Koko koira esitti niin ilmavaa ja näyttävää seuruuta ettei tosikaan. Kaiken lisäksi se pääsi esittämään myös "kehä ravia" toisen koiran häiriönä. Lienee sanomattakin selvää, että viimeksi viimevuoden puolella kehässä ollut tarmoa puhkuva koira ei esittänyt parhaimpia liikkeitää, saati seisomista. Linkin vahvuudet oli todellakin tänään seuruussa sekä yllättävää kyllä, siinä rauhoittumisessa.

Kokonaisuutena olin hirveän tyytyväinen molempien koirien setteihin, sillä ne joutuivat myös hengailemaan "turhaan" kentän laidalla, koska en uskaltanut jättää kumpaakin tyyppiä autoon. Mahdottomuus ei ole tälläkään porukalla lähteä tekemään asioita, vaikka voimia se kyllä vei aivan järkyttävästi.

sunnuntai 20. elokuuta 2017

"Näyttelytreenejä" ja merkin kiertoa


Käytiin torstaina toisen kerran kimppatreeneissä Luxin kanssa. Ehkäilin vielä kovin ennen lähtöä, kun koirat olivat olleet aika hyvällä aktivoinnilla päivällä. Päädyin kuitenkin pakkaamaan kojootin ja treenikamat autoon ja hurautin paikalle.

Ensimmäisessä erässä otettiin ringissä pujottelua/paikallaan pysymistä. Lux suoritti paikallaoloja muiden ohittaessa niin perusasennossa istuen, maaten kuin kaukoja tehden. Se ei kertaakaan yrittänyt lähteä moikkaamaan ketään. Omalla pujotteluvuorolla sitä hieman epäilytti viereinen collie ja toisella puolella oleva terieri. Muuten se ohitti nätisti ja teki myös maahanmenoja osana ohittelua. Tehtiin myös ihan kohtaamistreeniä, jossa koirat kohtasivat hallinnassa samalla puolella. Tämäkään ei teettänyt Luxille hirveämpiä vaikeuksia. Yhteensä meitä oli kuusi koirakkoa, joten kohtaamisia ja ohitteluja tuli reippaasti. Tässä välissä Lux pääsi sitten lepäämään.

Toisessa setissä se pääsi häiriökoiraksi ravaamaan collien perään, jolla on tapana vilkuilla takana tulevaa koiraa. Lux ei ole koskaan ravannut kehässä kenenkään kanssa, mutta se meni törkeän hienosti ravia hihna tuntumalla. Vähän se pääsi kiihtymään ja haukahti kerran, mutta muuten ravattiin nätisti kaksi kierrosta. Huvikseni ja esimerkiksi muille seisotinkin Luxin niinkuin saksanpaimenkoiria seisotetaan.

Muuten likka sai hengailla minun kanssani kehässä, kun toimitin kuvaajan virkaa ja kuvailtiin terieriä. Se oli pennulle loistava rauhoittumisharjoitus ja enimmäkseen Lux makoilikin vieressä nätisti tai nyhti apiloita nurmikosta. Sillä ei ollut kiire mihinkään ja tällainen hengailukin tekee nuorelle koiralle äärettömän hyvää.

Lopuksi pyysin vielä treenikaveria ottamaan muutaman kuvan Luxin seuruusta saadakseni hieman käsitystä siitä, millaiselta se näyttää. Puhelin on toistaiseksi niin täynnä kuvia ja kaikkea muuta roinaa ettei sinne videoita mahdu. Lux seurasi hyvin imutettuna, vaikka oli selkeästi väsynyt. Se tekee töitä tosissaan ja tuntuu tosi hyvältä käteen.

Palautteeksi saatiin, että perusasennot ovat hieman vinoja seuruun lopussa, mutta ok alussa. Alussa koira on, mutta se tekee hyvin töitä. Enemmän viettiä hommaan kuulemma pitäisi saada, mutta teknisesti hyvä koira. Olen jättänyt viettitreenaamisen suosiolla hieman syrjempään, koska pentu on vasta pentu ja tahdon, että sen pääkoppa kestää rankemman treenin. Haluan myös, että tekniikka on hyvässä kondiksessa ennen kuin koiraa lähtee nostattamaan enemmän.




Link ja Lux ovat molemmat työskennelleet pihalla merkin kierron parissa, koska en ole saanut itsestäni aikaiseksi rakentaa ruutua.

Linkin ongelmia ovat olleet muunmuassa merkin tunnistaminen (tähän mennessä se on kiertänyt puita, tolppia, isoja kiviä, autoja ja muita kiinteitä ja selkeitä kohteita), joten koira kaahasi ensimmäisenä merkistä ohi. Toinen ongelma Linkillä on ollut, että sen liike pysähtyy, kun merkiltä pitäisi palata tai se tekee valtavan kaarroksen. Lähdin korjaamaan ongelmaa ensin lyhyellä välillä palkaten sen ruualla, kun bortsu ymmärsi ottaa aivonsa kehiin ja silmät. Tiukempaa käännöstä hain toisessa treenissä pallon kanssa. Palkka ei voi olla minulla kädessä, mutta kiertomerkin vieressä se sai aikaan nopean ja tiukan käännöksen. Jopa niin tiukan, että merkki kaatui kerran. Linkki tietää mitä sen pitää tehdä, mutta se ei aina malta ottaa aivojaan mukaan työskentelyyn. Pallon vetovoimalla saatiin muutamia tosi hyviä toistoja pidemmältäkin matkalta niin, että pallo siirrettiin paljon lähemmäs koiran lähtöpistettä.


Lux puolestaan teki ensimmäisiä kertoja merkkejä. Se on aika naminarkomaani ja harvemmin käyttää päätään, jos ruokaa annetaan nenän eteen. Päädyin Luxin kanssa näyttämään kädellä kiertoa minimoiden koiran epäonnistumisen. Irrotin myös sen kuonon kädestäni, jotta aivot ei menisi ruoka-moodiin. Lux teki myös todella näppäriä ja hyviä toistoja onnistuen. Voi olla, että palaan Luxin kanssa tähän vielä naksuttimella, mutta aika sen näyttää. 

lauantai 12. elokuuta 2017

Back in business


Olen tehnyt kovasti töitä, että löytäisin itselleni treeniseuraa. Nyt tämän asian osalta näyttäisi vihreää valoa, kun n. 14km päässä pyörii omatoiminen "näyttelytreenirinki". Oltiinkin siellä visitoimassa ensimmäistä kertaa. Päivän osoittautuessa hirveän lämpimäksi, jätin mielelläni bortsun kotiin ja lähdettiin vain likkojen retkelle.

Menossa oli mukana erilaisia koiria eri roturyhmistä, vaikka saksalaisedustus oli vahvin. Niitä oli peräti kolme paikalla. Oli pientä, isoa, vanhaa ja nuorta. Aina on jännittävää tulla uuteen porukkaan ja vähän fiilistellä millaisia koirakkoja ja ihmisiä oli liikenteessä. Näin ensimmäisellä kertaa tehtiin vähän kaikkea - koirat lähinnä yksitellen "kehässä". Ei karsittu pihalle näitä pk-puolen ihmisiä, vaan heille oli henkilöryhmää ja sitä mitä itse kukin toivoi.

Luxin vuorolla oli makkararinki. Ei-koiraihminen kuvaa tuota pentua nopeasti araksi, vaikka se oikeasti on vain jonkin verran pidättyväinen, eikä sitä liioimmin kiinnosta ihmiset. Haaveilen edelleen salaa hieman hakukoiran urasta, niin Lux sai tehdä makkararinkiä - eli käydä syömässä vain kaikkien luona. Se ei vierastanut, ei aristanut, eikä väistänyt ketään. Rauhallisesti se kulki rapsuteltavana ja söi ruuat, muttei härveltänyt sen enempää. Olin ihan häkeltynyt siitä, miten rauhallisesti se otti tilanteen.

Poistuin seuraavan koiran tieltä hieman kauemmas tekemään omia juttuja. Luxille isompi häiriö oli pidempi nurmikenttä kuin ihmiset ja koirat, joita se ei juurikaan ole nähnyt. Seuruuttelin pentua vaihtelevalla vauhdilla, käännöksillä ja askelsiirtymillä imuttaessa ja irrottelin kättä välillä. Sen kanssa pitäisi kohta siirtyä jo pidempää matkaa seuruuttamaan ilman imutusta, koska koiralla on tosi hyvin selvillä mitä siltä haetaan.

Lux teki myös i-m vaihtoja, sekä i-s vaihtoja. Seisomisessa se meinaa vielä liikkua hieman eteenpäin pakostakin, mutta olen palkkaillut sitä pompahtavista ja suoraan jaloilleen jäävistä seisomisista. Lyhkäisen paikkamakuun pentu teki myös itse ja ainoa puuttuminen oli nurmikon haisteluun. Pätevä likka.

Olin ihan fiiliksissä. Lux odotti myös autossa nätisti. Tällä hetkellä meillä on käytössä porrasperä auto, niin takapenkillä hengailu tulee koirille tutuksi. Lux ei kuitenkaan ollut moksiskaan odotteluista ja se ei myöskään huutanut autossa, vaikka muutama muu koira möykkäsikin viereisissä autoissa. Likka myös nukkui automatkat, vaikka se ei hirveästi ole päässyt autoilun makuun. Lux on luultavimmin ollut meillä autossa mukana alta 10 kertaa, mutta se matkustaa kuin kokenut konkari. On jotenkin outoa, kun taustapeilistä ei näy päätä ja korvaparia. Linkki nimittäin ei nuku ikinä autossa, vaikka matkattaisiin kuinka pitkää matkaa tahansa. Koska saattaahan vastaan tulla vaikka auto!!

Fiilikset ensimmäisestä treenistä olivat varsin hyvät. Porukka tuntui mukavalta ja toivottavasti jatkossakin pääsemme mukaan hakemaan häiriköityä treenejä ja ehkä hieman vinkkejäkin, mikäli niitä tuolta tulisi.

torstai 10. elokuuta 2017

Lux 8kk & Link 4,5


8kk ikäinen Lux on sirpakka pentu. Tirriäinen opetettiin juuri ja juuri kuvaa varten seisomaan, eikä avustajaa ollut sen enempää kuin Linki pitämässä pennun huomiota hieman itsessään. Lux on lenkkeillyt nyt aika paljon myös yksin opetellakseen kohtaamaan asiat myös ilman toisen koiran tukea - tai näin ajattelin. Luxin reaktiot eivät kuitenkaan ole uusiin asioihin sen suuremmat, oli mukana Link tai ei. Se ottaa kaiken mitä mainioimmin vastaan. Luxilla on tällä hetkellä paras hihnakäytös minun koiristani. Pumpulipallosta on kasvanut varsin kivan oloinen nuori neitokainen, joka ei anna maailman hätkäyttää itseään. Tämä koira tuntuu niin käteen sopivalta ja kivalta. Vaikka hieman sikaa lähdettiin säkissä katsomaan, ei Lux ole tuottanut pettymystä. Se on upea. Kaikessa vaatimattomuudessaan.


4,5 vuotias Link on myös makea ilmestys. Linkin kanssa ollaan hömpsötelty tokoa bortsun priva-aikana. Se on ollut ihan liekeissä, kun ollaan treenattu askelsiirtymiä ja peruutusta seuruussa patukan avulla. Ollaan ylläpidetty jääviä liikkeitä, mutta istuminen vaatisi huomattavasti enemmän treeniä. Olen taistellut sen kanssa, ilmoittaisinko mustaa kokeeseen vai en. Paikkista ei olla vieläkään päästy treenaamaan ollenkaan. Link on nauttinut rapsuista, uintiretkistä, metsälenkeistä... Koiranelämästä. Samalla olen miettinyt sen pallien kohtaloa ja jalostusarvoa. Etenkin nyt - kun talossa on narttu. 


Erityisen ylpeä olen kaksikon kanssa lenkkeilystä, sillä lenkkimme näyttävät pääsääntöisesti tältä. Koirat kulkevat nätisti rinta rinnan rempomatta. Poislukien päivät, jolloin bortsulla on vaikeaa ja se vatkaa edes takaisin sotkien molempien hihnat jalkoihin ja päivät, jolloin seefferillä on liian kiire syödä kaikki kukat, jotka kasvavat penkereellä.

lauantai 29. heinäkuuta 2017

Hei hei, heinäkuu


Olen ties kuinka monta kertaa aloittanut kirjoittamaan otsikolla "Lux 7kk", "Onnistuneet treenit", "Näin opetan asian x", mutta lopun kaiken ei tekstinkäsittelyohjelmaan ole tullut paria riviä enempää ja ajatuskin on katkennut. Inspiraatio on tiessään ja Luxin pentuvuodesta tulee tallennettua hirveän vähän informaatiota verrattuna Linkin pentuaikaan.

Mitä Linkille kuuluu?
Link on jatkanut harjoituksiaan frisbeen ilmaisun parissa ja muutaman kerran päässyt etsimään fribeetä heinikosta, unohtaen vain ilmaisun. Tarvisi palata pari askelta taaksepäin ja hakea matalampaa viettiä touhuun.
Link on tehnyt myös kivoja alokkaan treenejä, lähinnä seuruussa työskentelyä ja olemme löytäneet bordercollien totiseen asenteeseen iloisesti heiluvaa häntää. Myös merkin (tai tässä tapauksessa puun) kiertoon on alettu panostaa. Vielä pitäisi ruutukamat kaivaa pölyyntymästä niin kerkeäisi sitä treenata ennen lumien tuloa.
Muuten bortsu on hengaillut, kulkenut lenkillä, uinut paljon ja kiusannut Luxia.

Mitä Luxille kuuluu?
Lux on opetellut paljon uusia asioita. Se osaa nykyään mennä maahan pelkällä ääniavulla, sekä seisomista ollaan otettu käsiavulla. Pentu on innokas tarjoamaan myös näitä toimintoja aktiivisesti ja mielellään kaikkea kerralla, niin kuuntelutreenikin on tullut tarpeeseen.
Eteentuloa ollaan harjoiteltu ahkerasti. Tämä on minulle kokonaan vieras alue, joten epämukavuusalueella mennään. En tiedä tuleeko projektista mitään, mutta ainakin Luxin eteentulo näyttää paremmalta kuin Linkin koskaan.
Perusasentoa ollaan treenailtu myös ja Lux alkaa tarjoamaan tätäkin aktiivisemmin etuviiston sijaan. Sillä on yllättävät hyvä paikka ja se lähtee hyvin myös mukaan siitä.

Lux ajoi myös ensimmäisen jälkensä (n. 70m) ja minä tunaroin jäljelle liikaa ruokaa. Olen ollut laiska tallomaan jälkeä, koska se tuntuu jo ajatuksena niin työläältä. Ajattelin, että jos tälle kesälle saadaan hieman pohjia nenätyöhön, niin ensikesänä voitaisiin jatkaa asian työstämistä. Luxilla on hyvä nenä, mutta selkeästi asia oli uutta ja jälki olisi saanut olla huomattavasti pidempi, sillä draivi jälkeen alkoi löytyä vasta 50m jälkeen.  Keppien ilmaisu ollaan myös otettu kuvioihin erillisenä asiana. Saa nähdä mitä tästä tulee, vai tuleeko mitään.

Meillä kävi myös vieraita, kun Luxin veli, upea Toore kävi kylässä. Pentujen kanssa suunnattiin n. 5km metsälenkille ja sisarusten leikit ja olemukset olivat samanlaiset. Ne eivät reuhanneet koko lenkkiä, vaan jolkottelivat myös haistelemassa ja hieman painivat välillä. Ne sulautuivat niin hyvin yhteen, että ihan hämmästytti. Toore on komea miehenalku ja Lux näytti pojan rinnalla niin pienelle tytölle kuin olla ja voi. Hyvällä tuurilla saadaan Toore vielä huomenna kylään.