lauantai 12. elokuuta 2017

Back in business


Olen tehnyt kovasti töitä, että löytäisin itselleni treeniseuraa. Nyt tämän asian osalta näyttäisi vihreää valoa, kun n. 14km päässä pyörii omatoiminen "näyttelytreenirinki". Oltiinkin siellä visitoimassa ensimmäistä kertaa. Päivän osoittautuessa hirveän lämpimäksi, jätin mielelläni bortsun kotiin ja lähdettiin vain likkojen retkelle.

Menossa oli mukana erilaisia koiria eri roturyhmistä, vaikka saksalaisedustus oli vahvin. Niitä oli peräti kolme paikalla. Oli pientä, isoa, vanhaa ja nuorta. Aina on jännittävää tulla uuteen porukkaan ja vähän fiilistellä millaisia koirakkoja ja ihmisiä oli liikenteessä. Näin ensimmäisellä kertaa tehtiin vähän kaikkea - koirat lähinnä yksitellen "kehässä". Ei karsittu pihalle näitä pk-puolen ihmisiä, vaan heille oli henkilöryhmää ja sitä mitä itse kukin toivoi.

Luxin vuorolla oli makkararinki. Ei-koiraihminen kuvaa tuota pentua nopeasti araksi, vaikka se oikeasti on vain jonkin verran pidättyväinen, eikä sitä liioimmin kiinnosta ihmiset. Haaveilen edelleen salaa hieman hakukoiran urasta, niin Lux sai tehdä makkararinkiä - eli käydä syömässä vain kaikkien luona. Se ei vierastanut, ei aristanut, eikä väistänyt ketään. Rauhallisesti se kulki rapsuteltavana ja söi ruuat, muttei härveltänyt sen enempää. Olin ihan häkeltynyt siitä, miten rauhallisesti se otti tilanteen.

Poistuin seuraavan koiran tieltä hieman kauemmas tekemään omia juttuja. Luxille isompi häiriö oli pidempi nurmikenttä kuin ihmiset ja koirat, joita se ei juurikaan ole nähnyt. Seuruuttelin pentua vaihtelevalla vauhdilla, käännöksillä ja askelsiirtymillä imuttaessa ja irrottelin kättä välillä. Sen kanssa pitäisi kohta siirtyä jo pidempää matkaa seuruuttamaan ilman imutusta, koska koiralla on tosi hyvin selvillä mitä siltä haetaan.

Lux teki myös i-m vaihtoja, sekä i-s vaihtoja. Seisomisessa se meinaa vielä liikkua hieman eteenpäin pakostakin, mutta olen palkkaillut sitä pompahtavista ja suoraan jaloilleen jäävistä seisomisista. Lyhkäisen paikkamakuun pentu teki myös itse ja ainoa puuttuminen oli nurmikon haisteluun. Pätevä likka.

Olin ihan fiiliksissä. Lux odotti myös autossa nätisti. Tällä hetkellä meillä on käytössä porrasperä auto, niin takapenkillä hengailu tulee koirille tutuksi. Lux ei kuitenkaan ollut moksiskaan odotteluista ja se ei myöskään huutanut autossa, vaikka muutama muu koira möykkäsikin viereisissä autoissa. Likka myös nukkui automatkat, vaikka se ei hirveästi ole päässyt autoilun makuun. Lux on luultavimmin ollut meillä autossa mukana alta 10 kertaa, mutta se matkustaa kuin kokenut konkari. On jotenkin outoa, kun taustapeilistä ei näy päätä ja korvaparia. Linkki nimittäin ei nuku ikinä autossa, vaikka matkattaisiin kuinka pitkää matkaa tahansa. Koska saattaahan vastaan tulla vaikka auto!!

Fiilikset ensimmäisestä treenistä olivat varsin hyvät. Porukka tuntui mukavalta ja toivottavasti jatkossakin pääsemme mukaan hakemaan häiriköityä treenejä ja ehkä hieman vinkkejäkin, mikäli niitä tuolta tulisi.

torstai 10. elokuuta 2017

Lux 8kk & Link 4,5


8kk ikäinen Lux on sirpakka pentu. Tirriäinen opetettiin juuri ja juuri kuvaa varten seisomaan, eikä avustajaa ollut sen enempää kuin Linki pitämässä pennun huomiota hieman itsessään. Lux on lenkkeillyt nyt aika paljon myös yksin opetellakseen kohtaamaan asiat myös ilman toisen koiran tukea - tai näin ajattelin. Luxin reaktiot eivät kuitenkaan ole uusiin asioihin sen suuremmat, oli mukana Link tai ei. Se ottaa kaiken mitä mainioimmin vastaan. Luxilla on tällä hetkellä paras hihnakäytös minun koiristani. Pumpulipallosta on kasvanut varsin kivan oloinen nuori neitokainen, joka ei anna maailman hätkäyttää itseään. Tämä koira tuntuu niin käteen sopivalta ja kivalta. Vaikka hieman sikaa lähdettiin säkissä katsomaan, ei Lux ole tuottanut pettymystä. Se on upea. Kaikessa vaatimattomuudessaan.


4,5 vuotias Link on myös makea ilmestys. Linkin kanssa ollaan hömpsötelty tokoa bortsun priva-aikana. Se on ollut ihan liekeissä, kun ollaan treenattu askelsiirtymiä ja peruutusta seuruussa patukan avulla. Ollaan ylläpidetty jääviä liikkeitä, mutta istuminen vaatisi huomattavasti enemmän treeniä. Olen taistellut sen kanssa, ilmoittaisinko mustaa kokeeseen vai en. Paikkista ei olla vieläkään päästy treenaamaan ollenkaan. Link on nauttinut rapsuista, uintiretkistä, metsälenkeistä... Koiranelämästä. Samalla olen miettinyt sen pallien kohtaloa ja jalostusarvoa. Etenkin nyt - kun talossa on narttu. 


Erityisen ylpeä olen kaksikon kanssa lenkkeilystä, sillä lenkkimme näyttävät pääsääntöisesti tältä. Koirat kulkevat nätisti rinta rinnan rempomatta. Poislukien päivät, jolloin bortsulla on vaikeaa ja se vatkaa edes takaisin sotkien molempien hihnat jalkoihin ja päivät, jolloin seefferillä on liian kiire syödä kaikki kukat, jotka kasvavat penkereellä.

lauantai 29. heinäkuuta 2017

Hei hei, heinäkuu


Olen ties kuinka monta kertaa aloittanut kirjoittamaan otsikolla "Lux 7kk", "Onnistuneet treenit", "Näin opetan asian x", mutta lopun kaiken ei tekstinkäsittelyohjelmaan ole tullut paria riviä enempää ja ajatuskin on katkennut. Inspiraatio on tiessään ja Luxin pentuvuodesta tulee tallennettua hirveän vähän informaatiota verrattuna Linkin pentuaikaan.

Mitä Linkille kuuluu?
Link on jatkanut harjoituksiaan frisbeen ilmaisun parissa ja muutaman kerran päässyt etsimään fribeetä heinikosta, unohtaen vain ilmaisun. Tarvisi palata pari askelta taaksepäin ja hakea matalampaa viettiä touhuun.
Link on tehnyt myös kivoja alokkaan treenejä, lähinnä seuruussa työskentelyä ja olemme löytäneet bordercollien totiseen asenteeseen iloisesti heiluvaa häntää. Myös merkin (tai tässä tapauksessa puun) kiertoon on alettu panostaa. Vielä pitäisi ruutukamat kaivaa pölyyntymästä niin kerkeäisi sitä treenata ennen lumien tuloa.
Muuten bortsu on hengaillut, kulkenut lenkillä, uinut paljon ja kiusannut Luxia.

Mitä Luxille kuuluu?
Lux on opetellut paljon uusia asioita. Se osaa nykyään mennä maahan pelkällä ääniavulla, sekä seisomista ollaan otettu käsiavulla. Pentu on innokas tarjoamaan myös näitä toimintoja aktiivisesti ja mielellään kaikkea kerralla, niin kuuntelutreenikin on tullut tarpeeseen.
Eteentuloa ollaan harjoiteltu ahkerasti. Tämä on minulle kokonaan vieras alue, joten epämukavuusalueella mennään. En tiedä tuleeko projektista mitään, mutta ainakin Luxin eteentulo näyttää paremmalta kuin Linkin koskaan.
Perusasentoa ollaan treenailtu myös ja Lux alkaa tarjoamaan tätäkin aktiivisemmin etuviiston sijaan. Sillä on yllättävät hyvä paikka ja se lähtee hyvin myös mukaan siitä.

Lux ajoi myös ensimmäisen jälkensä (n. 70m) ja minä tunaroin jäljelle liikaa ruokaa. Olen ollut laiska tallomaan jälkeä, koska se tuntuu jo ajatuksena niin työläältä. Ajattelin, että jos tälle kesälle saadaan hieman pohjia nenätyöhön, niin ensikesänä voitaisiin jatkaa asian työstämistä. Luxilla on hyvä nenä, mutta selkeästi asia oli uutta ja jälki olisi saanut olla huomattavasti pidempi, sillä draivi jälkeen alkoi löytyä vasta 50m jälkeen.  Keppien ilmaisu ollaan myös otettu kuvioihin erillisenä asiana. Saa nähdä mitä tästä tulee, vai tuleeko mitään.

Meillä kävi myös vieraita, kun Luxin veli, upea Toore kävi kylässä. Pentujen kanssa suunnattiin n. 5km metsälenkille ja sisarusten leikit ja olemukset olivat samanlaiset. Ne eivät reuhanneet koko lenkkiä, vaan jolkottelivat myös haistelemassa ja hieman painivat välillä. Ne sulautuivat niin hyvin yhteen, että ihan hämmästytti. Toore on komea miehenalku ja Lux näytti pojan rinnalla niin pienelle tytölle kuin olla ja voi. Hyvällä tuurilla saadaan Toore vielä huomenna kylään.




keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Keskikesän aikaa


Kesäkuu on loppupuolella. Varsinaisia kunnon kesäisiä päiviä täällä Kuopion seutuvilla on ollut vain kourallinen. Koirat ovat päässeet tasan kahdesti uimaan (tai lähinnä Link on päässyt). Ensimmäisellä kerralla Lux juoksi perässä järveen ja hämmästyi, kun vesi ei kantanutkaan kuin jää. Toisella kertaa se jäi kotiin, kun korvattomalle mustavalkoiselle saa huudella pää punaisena, että se tajuaa tulla takaisin.

Koirien kesä on ollut punkkeja, metsälenkkeilyä ja hengailua. Monessa blogissa viuhahtelee postauksia kesän kuntokuurista; meillä lenkit menevät iltaan ja aamuun, sillä keskipäivä on liian kuumaa aikaa bortsulle. Linkin kuumuudensieto on vain laskenut tai ehkä siihen vain on enemmän herännyt, kun vieressä on pentu, joka ei hikoile läheskään niin paljoa. Spesiaaliaikaa ovat molemmat saaneet tasaisesti, mutta myös yhdessä on liikuttu paljon.

Linkin ruokakuulumisiin sen verran, että bordercollie on nostanut painonsa hienosti 19kg, mitä se ei ole pitkään aikaan (jos ikinä) painanut. Sen kylkiluut eivät enää paista ja koiraa on mukava silittääkin, kun kevyellä kosketuksella ei voi laskea kuinka monta kylkiluuta tuntuukaan käteen. Eniten naurattaa, että resepti tähän lihotukseen olikin niin yksinkertainen kuin unohtunut ruokatilaus ja HHC:n kanariisi hätävarana. HHC tarttuikin koiraan ilman jättimäistä annosta ja imeytyy melkein olemattomiin. Ei kuitenkaan niin hyvin kuin Luxin ruoka Luxille, mutta Linkiksi jätökset ovat pieniä ja kiinteitä. En tiedä, pitäisikö minun nauraa vai itkeä, sillä Linkin painon kanssa on tapeltu koko sen elinikä. Nyt se on vihdoin sopiva ja hyvän näköinen.


Lux tapasi myös ensimmäisen lauman ulkopuolisen koiran, kun Essi Nari-collien kanssa saapui Lohjalta asti kesäreissun yhteydessä meitä tervehtimään. Oli mukavaa nähdä vanhaa ystävää - sekä se, että miten hienosti pieni saksalainen käyttäytyi ihan yksin täysin vieraan koiran kanssa. Lux oli kohtelias ja rauhanomainen. Ne juoksivat hetken Narin kanssa, mutta pian kuitenkin molemmat jäivät touhuilemaan omiaan pyörien jaloissa. Oli hyvä nähdä Luxin reaktio toiseen koiraan, ilman Linkin tukea. Myös pentu oli parempi valinta kiltin collien seuraksi, kuin raisu bortsu, joka ei aina osaa antaa muiden olla omissa oloissaan.

Lux on päässyt viettämään myös spesiaaliaikaa autoillen yksinään. Hirmu vähän ollaan ylipäätään autoiltu yhtään mihinkään. Suurin osa kauppareissuistakin hoituu kävellen ja pitkän aikaa autokin oli rikki. Nyt käytiin kuitenkin pari päivää sitten Tervon Savelassa kävelemässä Luxin kanssa. Se on ihan erilainen kuin Linkki, ja meitä mieheni kanssa oikein nauratti miten huoleton sen kanssa oli lähteä. Bortsua saa aina olla askeleen edellä, mutta Lux piti huolen, että pysyi mukana, sekä sitä ei tarvinnut huudella mistään ryteiköstä pois.

Luxin treeneille kuuluu hyvää, se on alkanut opetella maahanmenoa kaikissa paikoissa ja tilanteissa. Sivulla olossa, edessää, kaukoissa, liikkeestä... Se on opetellut myös seuruun alkeita imutuksella ja nousevalla kädellä - välillä perusasennosta perusasentoon tai vaan liikkeestä seuruuseen. Eri variaatioita. Lisäksi Lux on opetellut erottelemaan käskyjä, sekä tehnyt muutaman namiruudun. Jälkeä ei olla vieläkään päästy ajamaan.

Linkin projektina on ollut frisbeen ilmaisun opettelu. Mieheni on hulluna frisbeegolffiin, niin kuin moni muukin kaveri. Tiedättekö millainen määrä kiekkoja hukkuu metsään? Paljon. Tarkkanenäinen koira löytää kiekot helpommin kuin ihmiset. Haluan opettaa Linkille makuuilmaisun kiekolle, sillä sitä ei ole hyvä tuoda tai ottaa hampaisiin, ettei kalliit kiekot mene käyttökelvottomiksi. Olemme edenneet siihen vaiheeseen, että koira sisätiloissa ilmaisee kiekon nätisti. Seuraavaksi treenit tulisi siirtää ulos ja ottaa eri värisiä ja näköisiä kiekkoja. Miehellä olisi jo kova palo testata koiraa ihan radallakin, mutta vielä ei ole mustavalkoinen valmis tosihommiin.

perjantai 19. toukokuuta 2017

Ulkokausi korkattu!


Korkattiin treenikausi. Ensimmäistä kertaa pieni harmaa lähti tarkoituksen mukaan kentälle mukaan. Nyt se on enimmäkseen puuhastellut kotosalla sisällä erinäisiä juttuja tai satunnaisesti pissatusten yhteydessä pihalla jotain pientä seuruupätkää. Nyt kuitenkin otettiin ihan kunolla niskasta kiinni ja lähdettiin kokeilemaan miten asiat toimii kentällä.

Lux ei toistaisesti ole kovin häiriöherkkä.Tosin, häiriö oli aika minimaalista, koska iltaisin kylänraitilla ajaa pari autoa ja Linkki oli paikkamakuussa. Mutta neito on kova hajujen perään, niin pidän erityisesti sitä erävoittona, että se ettei nuorukainen huidellut omilla teillään, vaan fokusoi minuun.

Lux puuhasteli imutusseuruuta, jossa palkkaa sai välillä perusasennosta ja välillä liikkeestä. Välillä käsi irtosi nenästä, mutta idea on tyypille selvä. Oli ihan pakko ottaa muutama juoksuaskelkin ja on se pieni niin makeaa koiraa. Mitä seuruun opettamisesta pohdiskelin, luultavimmin sekoitan vähän jokaista tekniikkaa, kuten tähän mennessä. Imutus on ollut nyt helpoin lähtöajatus. Lux käyttää luonnostaan yllättävän hyvin takapäätään ja pyrkimyksenä on opettaa se jo heti oikealle paikalle. Väistämättä, kun kaksi viimeistä on opetettu liian eteen.

Seuruun lisäksi Lux teki maahanmenoja liikkeestä. Sen kanssa ei hirveästi ole maahanmenoja tehty, mutta vahvalla käsiavulla se meni maahan. Tekniikassa on vielä paljon opettelemista ja vahvistamista, mutta hyvä noin pieneksi treeniksi. Lisäksi Lux opetteli istumista paikallaan - tai lähinnä sitä paikalla oloa. Istuminen on vain sille vahvin liike, niin siitä oli helppo lähteä vaikeuttamaan ja lisäämään käskyyn kestoa, sekä etäisyyttä. Nythän tuo on lähinnä istuskellut kameran edessä (joka kyllä onnistuu isoveljen kanssa), mutta onhan se nyt eri juttu istua kentällä kuin metsässä.


Viimeisenä kokeilin miten Lux hiffaisi käsikosketuksen ulkona, jossa sitä ei ole treenattu. Hienosti se hokasi ja teki upeita toistoja. Tästä olen erityisen ylpeä. Lux ei jäänyt jumiin mihinkään, se työskenteli aktiivisesti ja pitkäjänteisesti, sekä tuntui olevan samassa kuplassa kuin minä. Hetkeen ei ole koiran treenaaminen tuntunut siltä, että on niin samalla aaltopituudella koiran kanssa. Linkki kun taas havannoi kaiken, niin sen kanssa pitää huomioida ympäristöä ihan eri tavalla.

Link oli meidän puuhastelujen ajan hienosti paikkamakuussa ja taisi vaihtaa kerran asentoa. Sillä tuntuu olevan helpompi maata, jos en kiinnitä huomiota siihen. Mitenkäs tämän toteutat kokeessa? Haha.


Tyytyväinen olen myös näiden piuhakäytöseen. 

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Lux (melkein) 5kk


Pennun elämä on välillä arvoituksekasta. Lux kehitti ensimmäisen mahatautinsa yllättäen Linkin tokokokoepäivänä. Voitte kuvitella miten iloinen yllätys oli tulla lopputiimin kanssa kotiin, kun paska haisi. Siistinä tyttönä Lux oli sihdannut asiansa häkin kaltereiden välistä pihalle. Siivotessani sotkua, päätti pentu vielä oksentaa mökkiinsä, kun sen sinne tuuppasin siivouksen tieltä pois. (eikä voinut oksentaa 10sek sitten pihalla, huoh.) Tuli kirottua kaikki karvakasat maailman ääriin, vaikka nyt naurattaa. Onneksi oli kohtuu lämmin päivä ja meidän takapihan aita juuri valmistunut niin pahoinvoivan pennun pystyi lykkäämään sinne keräilemään oloaan. Pari kertaa se vielä oksensi, kerran jopa vedet, mutta sitten alkoi vesi pysyä sisällä. En keksi muuta, kuin mahapöpön tai sitten pentu oli syönyt jotain epäsopivaa aamulenkillä. Tiedä häntä, pääasia, että tirpana on kunnossa ja keräilee menetettyjä grammoja takaisin.

Lux on kohtapuoleen viisikuinen ja se pysyy arjessa hyvin mukana. Kunnioittaa talon sääntöjä ja on muutenkin varsin sopuisa eläjä. Linkki on alkanut näyttää pihalla pennulle kaapin paikkaa ja niiden leikit on menneet minusta rumaan niskassa roikkumisväsäämiseen. Liikkeessä ne eivät ole niin paljoa toistensa kimpussa, mutta paikallaan ne jylläävät menemään yhtenä koirapyörremyrskynä.

Lullen tottistelut ovat olleen hyvin minimaaliasia, mutta pikku hiljaa alan paneutua siihen enemmän. Pentu alkaa olemaan otollisessa iässä - sekä koossa. Huonon selän kanssa on vaikea tuollaista alle polven korkuista tirpanaa koittaa imutella ja opettaa sille perusasentoja. Pentu ei toistaiseksi osaa kuin istua, mutta se ei onneksi haittaa. Se on mukava seurapiirikoira ottaen vieraat rauhallisesti vastaan ja nukkuen loppuajan. Vaunujen kanssa komppanja kulkee yllättävän nätisti ja ollaan ohitettu niin koiria kuin pyöräilijöitä.


Se, mitä olen huomannuit, niin saksalainen tasapainoittaa bordercollieta. Linkki on haastava koira siinä, että se näkee kaiken ja ennen sitä pitää keretä reagoimaan tai pakka leviää. Luxin kanssa Link on rauhallisempi ja sen reaktiot ei ole niin ylimitoitettua. Lux taas on ottanut vastaan kaiken tulevan rennosti. Yksin se on hieman epävarma, mutta Linkin kanssa saksalainen voi kohdata vaikka millaisen mörön.

Luxin kanssa on suunnitelmissa lähteä kaupunkiin shokeeraamaan pentu, Linkki kun kaupungin vilinässä on tottunut olemaan. Ja sen kanssa saisi tehdä enemmän ilman isoveljen tukea. Samalla aloitellaan hieman tottistreenejä, jatketaan naksuttelua ja katsotaan millaista jälkeä saadaan aikaiseksi pennun kanssa.

Jälkikelejä, kun saadaan hieman odotella, kun meillä on kahtena yönä satanut lunta ja maa on yhtä mutalillua.

~ 13,8kg

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Puuttuva palanen


Lauantaina 22.4 kävimme näyttämässä jälleen osaamistamme Pieksämäen kivituhkahallissa. Ei kuitenkaan mennyt ihan niinkuin ajatuksena oli. Kerkesin jo riemuita, kun paikkamakuupaikka oli meille otollinen - rivin viimeinen. Koira oli kuitenkin ihan muissa maailmoissa, lisäksi naksutin oli kotona (tai ainakaan en sitä taskuista löytänyt). Sain laittaa kaiken osaamiseni peliin, että sain koiran edes hieman otolliseen mielentilaan.

Tuomarina oli tällä kertaa Tommi Varis - miellyttävä tuomari, jolta tuli suora palaute liikkeiden jälkeen. Kivan humoristinen mies.

Paikkamakuu 0 - Linkki meni edellisen käskyllä maahan, mutta jäi hyvin ja hiljaa makaamaan. n. 40sek kohdalla vieruskaveri lähti harhailemaan ja toi levottomuuden koiraan. Vieruskaveri lähdettiin kytkemään ja omistaja oli palaamassa sen kanssa paikkamakuu riviin, mitä Linkki ei enää kestänyt. Se nousi ja hiipi minua kohden. Koira, joka ei koskaan ole noussut paikkiksesta. Linkki myös nosti kierokset ensimmäistä kertaa ihan tappiin ja koko koira oli täysin ylivirittynyt uudesta tilanteesta. Me oltaisiin saatu mahdollisuus uusia paikkamakuu, mutta jätin väliin. Tiesin etten saa koiraa kokoamaan itseään niin nopeasti, että uusinnassa olisi ollut mitään järkeä.

Seuraaminen 8,5 - Varmaan Linkin paras koeseuruu ikinä. Se oli mukana heti alusta alkaen ja teki nättiä ja tiivistä seuruuta. Meidän pk-mainen seuruu ei ollut tuomarille mieleen.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9 - Kuulemma vähän hitaan puoleisesti tipahti maahan.

Luoksetulo 8,5 - Pisteet lähti ilmeisimmin omasta vartaloavusta. Avaan käden, jotta koira mahtuu paikalleen. Pitäisi osata kutsua se käsi auki tai pitää käsi kiinni vartalossa.

Noutoesineen pitäminen 8 - Hyvä pito, nousi vaan luovuttamisen jälkeen seisomaan. Ei ole kotona tehnyt tätä pitkään aikaan, eikä kisapaikallakaan tehnyt.

Kauko-ohjaus 10 - Perus Link.

Estehyppy 9,5 - En tiedä mistä puolikas lähti.

Kokonaisvaikutus 5 - Tuomari kommentoi Linkin haastavaksi nuoreksi koiraksi ja antoi kuulemma näkyä kokonaisvaikutelmassa. Luulen, että pisteitä tiputti se, että Link jumittui nuuskimaan maata kohdalla, jossa pito/kaukot/hyppy suoritettiin. Jouduin komentamaan vähän kovemmin sen hommiin. Oma epäilys on, että paikalla olisi tehnyt aiemmin juoksuja tekevä narttu, koska kaikki urokset tuntuivat kovasti haistelevan sitä kohtaa. Liikkeiden väleihin kehotti kiinnittämään huomiota, joten ainoa minkä keksin pistealennuksen syyksi oli haistelu. Sillä muuten koira oli käskynalla, seurasi liikkeenvaihtopaikalta toiselle ja makasi maassa palautteen annot. Tuomari myöskin veikkasi Linkkiä alle 3 vuotiaaksi.

ALO3, 123/200 pstettä.

Onnistuneella paikkamakuulla oltaisiin tehty ykkönen. Olen aika neuvoton tällä hetkellä koko paikkiksen kanssa, koska kotona treenatessa Linkki ei mene mihinkään häiriöön. Se pysyy kuin tatti maassa valekäskyillä, ruoka/lelu häiriöllä, Lux-häiriöllä, Youtubesta soitetuilla häiriökäskyillä, miehen häiriköinnillä, torihäiriöllä (joka ei kovin merkittävä ole tässä 3500 ihmisen kylässä). Mutta sitten kokeessa paikkis pissii jonkun typerän syyn takia. Linkin paikkis oli paremmassa kunnossa, kun päästiin treenaamaan sitä säännöllisesti koirahäiriöön ja riviin. Nyt siltä on kokonaan jäänyt äänteleminen pois, mutta treenattavia tilanteita olisi vielä. En näe enää järkeä ilmoittaa sitä kokeisiin epäonnistumaan ilman treeniä. Treenitilanteen järjestäminen on vaan... Likimain mahdotonta. Meidän kylässä ei ole harrastajia, ja lähimmät kaupungit on 40km päässä. Ei vain riitä tällä hetkellä resurssit lähteä niin pitkälle treenaamaan.

Ehkä me vielä joskus tehdään se TK1, mutta nyt laitetaan projekti jäihin ja etsitään uusia rakaisuja, sekä aletaan treenaamaan avoimen liikkeitä tosissaan. Meillähän on avoimeen oikeuttava kisatulos, mutta en halua lähteä sinne vielä.