sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Metsänpeikko tahdon olla, sankar jylhän kuusiston...


"Käytiin pennun kanssa tuossa aamussa mustikkametsällä. Tarkoituksena oli saalistaa ainekset mustikkapiirakkaan, mutta olinkin unohtanut, miksi koiranpentua ei pitäisi ottaa mukaan. Kun löydät itse MAHTAVAN mättään ja aiot kerätä marjat parempaan talteen, sinkoaa eräs mustavalkoinen salama vähintään neljäkertaa puskan pahki, ennen kuin kerkeät juuta tai jaata sanomaan. No, sinne meni ne mustikat. Loppujen lopuksi sain puolirasiaa kerättyä ja lopulta telmin pennun kanssa varvikossa. Olihan meillä kivaakin. Reporanka otus ainakin makoili pitkin pituuttaan lattioilla ja kuva, noh, kuva otettiin itselaukaisimella ja jokseenkin kymmenen sekunttia aikaa asettua pennun kanssa on hirmu vähän. Koiraa ei kuitenkaan vahingoitettu kuvauksessa, vaikka näyttääkin siltä, että kuristan pentua. Ei huolta, jos olet joskus koittanut ottaa rentoa kimppakuvaa koira kainalossa, tiedät kyllä miksi se näyttää AINA siltä, että kuristat koiraa.

ps. pentu tiputti molemmat alakulmurinsa. Toinen hukkui matkalle, mutta toisen sain talteen!"
Edellisen lainauksen löin facebookiin reissumme jälkeen ja liitin mukaan yllä olevan kuvankin. Siinä oli kokonaisuudessaan meidän reissumme. Pennulla oli harvinaisen kivaa ja se veteli bortsuhepuleita pitkin sammaleikkoa, keskittyi terrorisoimaan minun mustikanpoimintaani ja kyllä me leikittiinkin ja rällättiin yhdessä väsymykseen asti. Tosiaan, Linkki luopui myös kahdesta kulmahampaastaan ja tähän päivään mennessä on poskestakin irronnut kaksi hammasta, joista pienempi on minulla tallessa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti